Kiinnosti milloin Kansalliskirjastossa oli mainittu ensimmäistä kertaa Hitler.
Svenska Pressin ohella ne olivat nämä kaksi yhdysvaltainsuomalaista lehteä 1920-luvulta. Näissä oli kaikenlisäksi useampikin juttu joihin ei ole sadan vuoden aikana ole muuttunut vähemmän ajankohtaiseksi.
Vähemmän kiinnostavia juttuja editoitu harmaiksi. ALT-tekstinä tiivistelmät.
½
![YLIOIKEUS ANTANUT KAIVOSYHTIÖITÄ PUOLUSTUVAN PÄÄTÖKSEN.
Yli 20 vuotta kestänyt taistelu [- -]tehty mitättömäksi.
Ylioikeus on näet julistanut perustuslakivastaiseksi lain, joka kieltää kovaa kivihiiltä kaivauttamasta siten, että maan kuori vaipuu kaivosaukkoihin, tai vyöryy sisään maan alta onton kaivamisen takia. Tämä laki laadittiin vuosi sitten. [- -]
Huoleton kaivaminen nostatti koko kivihiilialueen taisteluun noin 20 - 25 vuotta sitten sen jälkeen kun miljoonien dollareiden arvosta omaisuutta ja monta ihmishenkeä oli tuhottu. Tätä oikeustaistelua käytiin maan voimakkaimpaan rahavaltaa ja poliittista yhtymää vastaan [sen] jälkeen kun useita asuinrakennuksia, koulutaloja ja kirkkoja oli luhistunut, joittenkin pudottua suoraa päätä kaivoksiin asti. [Hautuumaita vajosi] kaivosaukkoihin repien hajalle ja paljastaen ruumiita. Mutta vasta [kun kerralla kuoli suuri joukko ihmisiä], sai tämä taistelu suurempaa kantavuutta lainlaatijakunnassa. [ - -] Tällöin aloittivat kuitenkin kaivosyhtiöt heti taistelun. Pennsylvanian ylioikeus ei kuitenkaan taipunut, vaan julisti asiaa koskevan Koskerin lain [osavaltion] perustuslain mukaiseksi. Tällöin kivihiiliyhtiöt [veivät liittovaltion korkeimpaan oikeuteen joka julisti lain perustuslain vastaiseksi], mikä merkitsee sitä että kaivosyhtiöt saavat kaivattaa [- -] maan kenen omaisuuden alta tahansa pois ja elleivät asianomaiset laita itseään päältä pois [- -], niin se on niitten asia, jotka loukkuun jäävät.](https://files.mastodon.social/media_attachments/files/114/143/434/905/777/776/original/5ffd5ef9ff2e46a0.png "YLIOIKEUS ANTANUT KAIVOSYHTIÖITÄ PUOLUSTUVAN PÄÄTÖKSEN.
Yli 20 vuotta kestänyt taistelu [- -]tehty mitättömäksi.
Ylioikeus on näet julistanut perustuslakivastaiseksi lain, joka kieltää kovaa kivihiiltä kaivauttamasta siten, että maan kuori vaipuu kaivosaukkoihin, tai vyöryy sisään maan alta onton kaivamisen takia. Tämä laki laadittiin vuosi sitten. [- -]
Huoleton kaivaminen nostatti koko kivihiilialueen taisteluun noin 20 - 25 vuotta sitten sen jälkeen kun miljoonien dollareiden arvosta omaisuutta ja monta ihmishenkeä oli tuhottu. Tätä oikeustaistelua käytiin maan voimakkaimpaan rahavaltaa ja poliittista yhtymää vastaan [sen] jälkeen kun useita asuinrakennuksia, koulutaloja ja kirkkoja oli luhistunut, joittenkin pudottua suoraa päätä kaivoksiin asti. [Hautuumaita vajosi] kaivosaukkoihin repien hajalle ja paljastaen ruumiita. Mutta vasta [kun kerralla kuoli suuri joukko ihmisiä], sai tämä taistelu suurempaa kantavuutta lainlaatijakunnassa. [ - -] Tällöin aloittivat kuitenkin kaivosyhtiöt heti taistelun. Pennsylvanian ylioikeus ei kuitenkaan taipunut, vaan julisti asiaa koskevan Koskerin lain [osavaltion] perustuslain mukaiseksi. Tällöin kivihiiliyhtiöt [veivät liittovaltion korkeimpaan oikeuteen joka julisti lain perustuslain vastaiseksi], mikä merkitsee sitä että kaivosyhtiöt saavat kaivattaa [- -] maan kenen omaisuuden alta tahansa pois ja elleivät asianomaiset laita itseään päältä pois [- -], niin se on niitten asia, jotka loukkuun jäävät.")
![SAKSAN TYÖVÄKI NOUSEE FASCISTEJA VSSTAAN [sic]. Berliini jouluk. 17 p. Göppingenin kaupungissa syttyi pari päivää takaperin verinen yhteenotto fascistien ja kommunistien välillä, jolloin kaksitoista henkeä haavoittui, viisi saaden kuulan ruumiiseensa. Suuri joukko kommunisteja hyökkäsi fascistien puhujan kimppuun, joka oli itsensä suojelemiseksi koonnut ympärilleen 100 Adolf Hitlerin "harmaisiin iskujoukkoihin" kuuluvaa fascistisotilasta.
Poliisien suojassa vetääntyivät fascistit takaisin asemalle, jossa he kiireenkaupalla nousivat junaan mennäkseen takaisin Myncheniin.
Mynchenissä pitivät sosialistit viisi joukkokokousta kaupungin eri osissa. Hitler, joka on kaupungissa "iskujoukkoineen", on järjestänyt vastamielenosoitukseksi kymmenen "joukkokokousta". Yhteenottoja pelätään ja poliisin varajoukot ovat varuillaan.](https://files.mastodon.social/media_attachments/files/114/143/476/488/109/077/original/767ec8bbcebc51ea.png "SAKSAN TYÖVÄKI NOUSEE FASCISTEJA VSSTAAN [sic]. Berliini jouluk. 17 p. Göppingenin kaupungissa syttyi pari päivää takaperin verinen yhteenotto fascistien ja kommunistien välillä, jolloin kaksitoista henkeä haavoittui, viisi saaden kuulan ruumiiseensa. Suuri joukko kommunisteja hyökkäsi fascistien puhujan kimppuun, joka oli itsensä suojelemiseksi koonnut ympärilleen 100 Adolf Hitlerin \"harmaisiin iskujoukkoihin\" kuuluvaa fascistisotilasta.
Poliisien suojassa vetääntyivät fascistit takaisin asemalle, jossa he kiireenkaupalla nousivat junaan mennäkseen takaisin Myncheniin.
Mynchenissä pitivät sosialistit viisi joukkokokousta kaupungin eri osissa. Hitler, joka on kaupungissa \"iskujoukkoineen\", on järjestänyt vastamielenosoitukseksi kymmenen \"joukkokokousta\". Yhteenottoja pelätään ja poliisin varajoukot ovat varuillaan.")
Mielenkiintoinen tämä Veli Giovannin tapa selittää sarjakuva taidemuotona suomalaiselle yleisölle elokuussa 1920.
Samalla tässä on jonkinlainen "boiling under" -ilmiö, koska Veckans krönika mainosti jo 4½ vuotta aiemmin "Joulutervehdys" -kirjassa olevaa sarjakuvaa (suomeksi!).
Se että Giovanni meni tästä selityksestä ensin kääntämään sarjakuvia, ja myöhemmin ryhtyi itse käsikirjoittajaksi, on melkoinen tarinankaari.
½
Tämän satavuotiaan pilakuvan huumori ei ole selvinnyt ajassa, vaikka aihe onkin tuttu. Tämä ei yllätä: huumorin ja varsinkin pilakuvien hauskuuden puoliintumisaika on lyhyt.
Metatasolla jännää kuinka ranskalaisen kuvan suomentaja/julkaisija oli nykyinen Tradeka, joka sata vuotta sitten oli merkittävä S-ryhmän kilpailija (Kesko ja Tuko perustettiin myöhemmin). Ollut siis viimeistään Suomessa kapitalismikritiikkiä.
Suomen Kuvalehden sarjakuvista (lähinnä) ennen toista maailmansotaa. Tämä teksti nyt vähän rönsyili sinne sun tänne, mutta tekenee sen minkä varten se kirjoitettiin: puhdistaa työpöytää ja tallentaa ajatuksia käytettäväksi myöhemmin, ehkä opetuksessa.
Kovalevyltä kun ei yleensä löydy mitään, ja jos löytyy, niin en ikinä muista miksi olen ne sinne tallentanut.
Starship Troopersin "sketsi" 10v. sotilaasta oli ohjaaja Paul Verhoevenin tapa näyttää kuinka huonosti "voitokkaalla", fasistisella Yhdistyneiden kansalaisten liittovaltiolla meni kulisseissa (elokuvan innoittajanahan oli ohjaajan lapsuus Alankomaissa).
Tässä kontekstissa tuntuu pahalta että "meillä" alennuttiin samaan jatkosodan aikana.
Länsi-Savo kirjoittaa "War Nurse"-elokuvasta vuonna 1931. Ohjaaja Edgar Selwynin mielipide sotasairaanhoitajista tuntuu yhä ajankohtaiselta.
"Miesten kärsimyksistä ja uhrauksista juoksuhaudoissa saa kuulla paljon ja usein, mutta sitävastoin ei mitään niitten monien sairaanhoitajattarien kärsimyksistä, joista tuli raajarikkoisia tai jotka kuolivat kauhean kuoleman ulkona rintamasairaaloissa."
![Lehtileike. Länsi-Savo 24.9.1931. Koska aikani jakautuu teatterin ja filmin välille", sanoo mr Sehvyn, „ei minulla ole tilaisuutta kokeilla useita aiheita filmiä varten, kuten muilla ohjaajilla. Siksi koetan valmistaa sen ainoan filmin, johon -minulla kunakin vuonna on aikaa, kalloinkin kaikkein voimakkainta aatetta kuvaamaan. Kun tarkastelin viime vuoden filmejä, hämmästytti minua se, että että melkein kaikki sotafilmit melkein yksinomaan käsittelivät miehiä, ja naisia tuskin nimeksikään. Miesten kärsimyksistä ja uhrauksista juoksuhaudoissa saa kuulla paljon ja usein, mutta sitävastoin ei mitään niitten monien sairaanhoitajattarien kärsimyksistä, joista tuli raajarikkoisia tai jotka kuolivat kauhean kuoleman ulkona rintamasairaaloissa. „V»'ar Nuise" on tätä taustaa vastaan tarina, joka mitä suurimmassa määrässä kiinnittää mieltäni. En käsitä, miksei naisiakin voi asettaa "ramppivaloon" samoinkuin esim. sotilaita elokuvassa "Suuri paraati". Kun aloitin tämän elokuvan esityöt hämmästytti minua yhä enemmän se ääretön välinpitämättömyys, jolla on kuitattu naisten sodassa. Pienimmistiikin kahakoista cli sanomalehdistössä laajoja selostuksia, mutta ambulanssien ja rintamasairaaloitten työstä vain silloin tällöin lyhyitä uutisia. [- -] Tämä elokuva on varmaankin järkyttävä ,ja valkealla kankaalla nähtyinä tulevat sairaanhoitajattarien kärsimykset ja uhraukset olemaan valtavana vastalauseena uusille sodille.](https://files.mastodon.social/media_attachments/files/113/970/468/485/794/185/original/aadeeb9d77a8f63b.png "Lehtileike. Länsi-Savo 24.9.1931. Koska aikani jakautuu teatterin ja filmin välille\", sanoo mr Sehvyn, „ei minulla ole tilaisuutta kokeilla useita aiheita filmiä varten, kuten muilla ohjaajilla. Siksi koetan valmistaa sen ainoan filmin, johon -minulla kunakin vuonna on aikaa, kalloinkin kaikkein voimakkainta aatetta kuvaamaan. Kun tarkastelin viime vuoden filmejä, hämmästytti minua se, että että melkein kaikki sotafilmit melkein yksinomaan käsittelivät miehiä, ja naisia tuskin nimeksikään. Miesten kärsimyksistä ja uhrauksista juoksuhaudoissa saa kuulla paljon ja usein, mutta sitävastoin ei mitään niitten monien sairaanhoitajattarien kärsimyksistä, joista tuli raajarikkoisia tai jotka kuolivat kauhean kuoleman ulkona rintamasairaaloissa. „V»'ar Nuise\" on tätä taustaa vastaan tarina, joka mitä suurimmassa määrässä kiinnittää mieltäni. En käsitä, miksei naisiakin voi asettaa \"ramppivaloon\" samoinkuin esim. sotilaita elokuvassa \"Suuri paraati\". Kun aloitin tämän elokuvan esityöt hämmästytti minua yhä enemmän se ääretön välinpitämättömyys, jolla on kuitattu naisten sodassa. Pienimmistiikin kahakoista cli sanomalehdistössä laajoja selostuksia, mutta ambulanssien ja rintamasairaaloitten työstä vain silloin tällöin lyhyitä uutisia. [- -] Tämä elokuva on varmaankin järkyttävä ,ja valkealla kankaalla nähtyinä tulevat sairaanhoitajattarien kärsimykset ja uhraukset olemaan valtavana vastalauseena uusille sodille.")
Olette ehkä myös miettineet tätä vuosia (kuten minä), mutta eikö olekin jännää kuinka Suomessa on päivitetty tasaisesti bussikylttejä siten, että ne on helposti tunnistettavissa?
(Huomatkaa että pitkänmatkan bussin piirroksessa on lievästi pienemmät ikkunat.)
Ilman syytä ajattelin katsoa miten erinäiset suomalaiset lehdet raportoivat Hitlerin valtaannousua.
Pistän tähän itse säätöpäivän 23.3.1933, että sitä seuraavan päivän jolloin toimittajat ehtivät tehdä ekat analyysit.
Hypoteesi on että valkoinen Suomi joka oli aika riippuvainen Saksasta otti uutiset hyvillä mielin vastaan.
Kuvat ensin, analyysi seuraavissa viesteissä.
Teennen tästä blogipostauksen myöhemmin.
UUSI SUOMI:
1/
(Pyydän jakoja!)
Mitä avainsanoja seuraatte? Kysyn toisaalta että saisin poimittua itselleni uusia, mutta toissijaisesti tästä voisi olla hyötyä muillekin.
Niiden lisäksi joita käytän järjestelläkseni omia tekstejäni, niin seuraan:
#Sarjakuva #Pilakuva #Sarjakuvat #MangaFi
#Polkupyöräily #jalankulku #autoilu #liikennesuunnittelu
#Politiikka #hallitus #fasismi #kommunismi #elokapina #Sosialismi
½
"Saksan oma muotokuva". Suomen kuvalehden toimittaja käy tutustumassa juuri syntyneeseen Natsi-Saksaan, josta kansa on kuulemma kovasti innoissaan.
Nopealla selauksella juttu on juuri sellainen mitä voisi kuvitella oikeistolaisella lehdellä olevankin: kansa valtiota varten, ja yläluokka valtion erityissuojeluksessa.
Juttu siitä kuinka sortovuosien aikana maanpakoon lähti myös vakavaraisia ihmisiä. Tässä juttu siitä kuinka olivat perustaneet viinirypäleitä kasvattavan maatilan, joka oli menestynyt ja nyt tuotti materiaalia Sun-Maidia varten, jossa olivat myös osakkaina.
Ihan jännittävä juttu, oma koulutus ulkosuomalaisista käsitteli lähinnä rahvasta.
Ajanvietesivun (Suomalainen kuvalehti 48/1930) pilakuva oli sen verran herkullinen, että hieman muokattuna uudestaan ohessa.
Näyttää New Yorkerin piirtäjien aikaansaannokselta johon on Suomessa piirretty päälle valokuvaaja. Lienee julkaistu koska aihe on ajankohtainen Helsingissäkin.
(New Yorker julkaisi tuolloin useita kuvia autoilun ongelmista: jalankulku, turvallisuus, parkkipaikat.)
