Oikean hoidon löytäminen masennukseen on usein vaikeaa – uusi tutkimus voi auttaa sopivimman hoidon löytämisessä

Masennuksen hoito voi tulevaisuudessa olla nykyistä tehokkaampaa, jos opitaan tulkitsemaan kehossa ja erityisesti aivoissa näkyviä yhdisteitä oikein.

https://yle.fi/a/74-20150504

Mitä miesten mielenterveydelle kuuluu? Miten erilaiset stereotypiat maskuliinisuudesta vaikuttaa miehenä olemiseen? Miten nämä aiheet liittyvät tuleviin vaaleihin?

Kävimme psykologi- ja ehdokaskollega Frans Hornemanin kanssa näistä ja muista aiheista kiinnostavan keskustelun tubekanavallani

#maskuliinisuus #mielenterveys #politiikka

https://youtu.be/NaIj6ayswfc?si=6jyn33h16wTzdnms

Olen nukkunut nyt hyvän tovin unilääkkeiden avustamana. Tästä on seurannut kaksi mielenkiintoista havaintoa. Toinen niistä ei vaan ole kovin mukava havainto.

Ensimmäinen on se, että näen unia ja ennen kaikkea muistan ne. Olen ajatellut itseäni ihmisenä, joka ei muista uniaan, mutta se on voinut olla seurausta vain siitä, kuinka huonolaatuista minun nukkuminen ylipäätään on. Nyt unilääkkeiden myötä näen unia, mutta sen lisäksi myös muistan ne. Tiedän sen siitä, että pystyn kirjoittamaan unistani päiväkirjaan.

Ikävämpi havainto on se, että tosi iso osa näistä unista on painajaisia tai jollain tavalla ahdistavia. Herään usein siihen, että unen ahdistavuus menee niin överiksi. Sen jälkeen voin huonosti myös hereillä ollessa.

Tämä herättää kysymyksen siitä, mistä nämä unet tulevat. Tietenkin ne ovat oman pääni tuotoksia, mutta mikä rooli unilääkkeellä mahtaa olla?

Unilääkkeen sivuvaikutuksissa mainitaan, että se voi aiheuttaa ahdistusta, mutta voisikohan se tuoda sitä myös uniin? Vai onko lopulta kyse siitä, että lääkkeen myötä minulle avautuu ikkuna oman pääni sisään, eikä se näky ole kovin kaunis?

Täytynee seurata tilannetta vielä hetken aikaa ja mennä sen jälkeen jutustelemaan lääkärin kanssa asiasta.

Oulussa psykiatrian tilanne on vuosia ollut surkea – lääkärit kertovat nyt, miksi

Oulussa mielen­terveys­ongelmien hoidon saatavuus heikkeni jo kauan ennen koronaa. Psykiatri kuvailee tilannetta lohduttomaksi mutta uskoo, että se on pian muuttumassa.

https://yle.fi/a/74-20152035

Päivän lääke ahdistukseen: Lempeys, liike ja läsnäolo.

On myös hyvä muistaa, että ahdistus ei ole vaarallista, vaikka se voi lamauttaa. Lamaantuminen on autonomisen hermoston reaktio koettuun vaaraan.

Kun vaara on vain muisto aiemmasta tai pelkästään omissa ajatuksissa, on tärkeää muistuttaa itselleen, että on turvassa just nyt tässä. Uudelleen ja uudelleen.

Nuorten terapiatakuu alkaa toukokuun alusta. Alle 23-vuotiaiden hoitoon pääsy nopeutuu. Hoitoon tulisi päästä alle kuukaudessa. Tämä tulee väistämättä pidentämään 23+ vuotiaiden hoitoon pääsyä.

En ole kuullut lisäsatsauksista mt-hoitoihin ennen tätä YLEn uutista. Uutisen mukaan hyvinvointialueet saavat ”erillisrahoitusta osaamisen lisäämiseksi”. En tiedä mitä se tarkoittaa käytännössä.

Hyvä, että nuorten mt-vaikeuksiin puututaan nopeasti.
https://yle.fi/a/74-20151705
#Mielenterveys #Nuoret

Nuorten mielenterveyskäynnit harppasivat kolmessa vuodessa nousuun julkisessa terveydenhuollossa

Aiempaa useammat lapset ja nuoret tulevat käynneille, joilla avun tarve arvioidaan. Mielenterveyspalveluihin pääsyä helpottaa toukokuusta lähtien myös terapiatakuu.

https://yle.fi/a/74-20151705

Katsottiin äsken Yksi lensi yli käenpesän. Vieläkin aivan loistava filmi! Olen viimeksi nähnyt joskus ysärillä #leffat #leffadontti #elokuvat #mielenterveys

Äiti kertoo, miten Jeren elämä tuhoutui laitoksissa – kierre alkoi 9-vuotiaana

Laitoksissa kasvaneiden nuorten tulevaisuus on sitä synkempi, mitä useammin paikka vaihtuu. 9-vuotiaana psykiatriseen hoitoon joutunut Jere kävi läpi kuusi.

https://yle.fi/a/74-20149600

”En nähnyt itselläni tulevaisuutta” – koulupsyykkari muutti Tiia Järvisen, 15, elämän, mutta nyt palvelu loppui Varkaudessa

Ennaltaehkäisevää matalankynnyksen psyykkaritoimintaa ehti olla Varkaudessa kymmenen vuotta.

https://yle.fi/a/74-20150499

Hyvää iloisuuden ja onnellisuuden päivää, miten ikinä happiness sitten suomennetaankaan! Ajatelkaa positiivisia juttuja!

Maailman onnellisuusraportin kärjessä on jälleen kerran Suomi.

https://yle.fi/a/74-20148809
https://www.dayofhappiness.net/

Aleksis Salusjärven kolumni: Säälillä rahastavat ihmiset rapauttavat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja

Valtio ulkoistaa yhä suuremman osan julkispalveluista avustusjärjestöille. Meidän veronmaksajien on oltava hereillä, kirjoittaa Salusjärvi.

https://yle.fi/a/74-20147823

Sosiaalinen media ei ole lapsille sopivaa. Sosiaalisen median ikärajaksi pitäisi suoraan raa'asti heittää 18-vuotta, samoin kuin monelle muullekin terveydelle haitalliselle tuotteelle on laitettu.

Suora kielto jollekin TikTokille on toki myös houkutteleva vaihtoehto, mut se ei riitä vaan samalla pitäs kieltää Instagram, Facebook, yms. ja vaikka tbh en hirveesti senkään edessä kyyneleitä vuodattais, on tavallaan ymmärrettävää että yhteiskuntana me ollaan niin koukussa siihen että vastustus olis riittävän iso aiheuttaakseen mellakoita.

Mut kerta toisensa jälkeen tutkimustulokset kertoo että sosiaalinen media on nuoren mielenterveydelle ja kehitykselle haitallista, joten asiaan pitäs puuttua sille kuuluvalla vakavuudella.

Voin ottaa vastaan myös 17-vuoden ikärajan, mutta järkevintä olisi vaan heittää se sinne sen saman rajan taakse missä esim. alkoholikin on ihan vain yksinkertaisuuden vuoksi.

Tämä yhdistettynä mielenterveydenpalveluiden saatavuuden parantamiseen olis melko varmasti kova kombo millä paranee kansanterveys kertaheitolla.
----------
HUOM: Linkin takana oleva juttu sisältää kuvamateriaalia joka voi aiheuttaa ahdistusta (varoitus on myös jutun alussa)

Yle: Vastuuton Tiktok
https://yle.fi/a/74-20134762?utm_source=mastodon
#Politiikka #SosiaalinenMedia #TikTok #MOT #Mielenterveys

Alkoholilla on kallis rooli suomalaisten mielenterveyden heikkenemisessä https://www.ts.fi/lukijoilta/6592643

tänään on näköjään semmoinen päivä että on vaikea päästä sängystä ylös. #mielenterveys

Tänään olen keskustellut sekä algoritmisomesta irtautumisen vaikeudesta että haitallisten ajatuskelojen ja niistä aiheutuvien toistuvien ongelmien katkaisemisesta.

Näissä on jotenkin aika paljon samaa.

Ihminen juuttuu helposti omaan näkökulmaansa, siihen miten asiat on tottunut tekemään. Vaikka tietää, että muutos on tarpeen, voi se olla tosi vaikea toteuttaa.

Terapia-asiakkaalla usein ne totutut mallit juontuvat lapsuudesta asti. Vaatii paljon aikaa, harjoitusta ja uusia näkökulmia, että muutos alkaa näkyä.

Ilahduttavaa on kuitenkin nähdä, miten oivalluksia syntyy lyhyessäkin ajassa, kun on tilaa ja aikaa tarkastella omia näkemyksiä sekä ympäristö, jossa tulee kuulluksi.

Eilen kuuntelemassani podcastissa puhuttiin reaktiivisesta ja reflektiivisestä tavasta käsitellä tunteita. Se toi mieleeni terapeutin kanssa käydyt keskustelut samasta aiheesta.

Näiden kahden erottaminen ja ennen kaikkea reflektiivisen tavan opettelu on ollut oman hyvinvoinnin kannalta isossa roolissa erityisesti silloin, kun kyse on negatiivisista tunteista.

Itse olen sisäistänyt nämä niin, että reaktiivinen on nimensä mukaisesti sitä, että annat tunteiden ohjata toimintaasi. Kun tunne tulee, annat sille huomiota ja usein kasvatat sen suureksi. Heittäydyt tunteen vietäväksi. Minulle tämä näyttäytyy lapsenomaisena tapana: minua harmittaa, siispä kiukuttelen.

Reflektiivinen on sitä, että kun tunne tulee, annat sen tulla. Tiedostat tunteen ja voit tarkastella sitä esimerkiksi miettimällä, missä kohtaa kehoa tunnereaktio tuntuu. Tunteesta ei tarvitse päästä eroon, eikä siitä tarvitse potea syyllisyyttä, mutta sen vietäväksi ei tarvitse heittäytyä. Hengität rauhassa ja toteat, että nyt asia X aiheutti minussa tunteen Y. Sille ei kuitenkaan tarvitse antaa sen enempää huomiota, eikä siihen tarvitse reagoida. Sen ei tarvitse johtaa toimintaan.

Pahassa masennuskaudessa reaktiivinen tapa saa minusta helposti vallan. Toisaalta terapian myötä olen oppinut käsittelemään tunteitani reflektiivisellä tavalla. Vaikka negatiivisilla tunteilla on paikkansa, iso osa niistä ei tarvitse sen enempää huomiota.

Reflektiivisellä tavalla on mahdollista myös voimistaa positiivisia tunteita. Kun tunne tulee, keskityn siihen ja mietin, mistä se tulee. Kun tiedän syyn, keskityn siihen entistä enemmän. Tämä toteutuu erityisen hyvin matkoilla. Kun huomaan voivani hyvin, pyrin olemaan vielä enemmän läsnä, sen sijaan, että hautaisin tunteen esimerkiksi kännykän alle.

Muokkaus: kirjoitusvirheitä ja sanamuotoja korjailtu

Perus ADHD, joudun nyt karsimaan kivojakin asioita elämässä kun on tullut innostuspäissään haalittua taas hankkeita ja harrasteita siihen tahtiin että alkaa pääkoppaa pakottamaan ja stressaan asioita joita ei edes varmaan tarttis stressata.

Mietin usein, että iloisuudesta kiinni pitäminen on haastavaa erilaisten kehoon ja mieleen liittyvien haasteiden takia. Minun on vaikea olla onnellinen, koska voin niin huonosti.

Juoksulenkillä havahduin siihen, että pää käänsi ajatuksen ylösalaisin. Entä jos voinkin huonosti, koska en ole onnellinen?

Aika yllättävä keskustelu kolmen ÄIÄN kesken lounaspöydässä että "on se kyllä tärkeää pitää huolta omasta mielenterveydestä että kai tekin laitatte kaikki firmaviestittimet blokkiin työnajan ulkopuolella?" Arvostan! #mielenterveys #äiät