Hesarissa oli juttua 17-vuotiaasta Lucasta, joka on ollut jo yli kuukauden hatkassa lastensuojeluyksiköstä. Jutussa käsiteltiin samalla ylipäätään hatkaamista.
Tää kommentti on samaan aikaan tosi järkyttävä, aikaamme kuvaava ja vähemmän yllättävä. Rasismiltakaan ei kommenttikentässä vältytty, sillä Luca on todennäköisesti tullut luvatta maahan jokin aika sitten ja epäillään, että hän on selviytynyt ympäri Eurooppaa lähinnä myymällä itseään.
Olen itsekin ollut hatkaajia etsimässä ja vastaanottamassa. Se on ihan helvetin karua hommaa. Nuori ei hatkaa kiusallaan tai huvikseen. Ei edes silloin, kun se saattaa aidostikin vaikuttaa siltä. Hatkaaminen on aina hätähuuto, tavalla tai toisella.